“Mitä ihmettä minä tähän kirjoitan?” – 16 kysymystä korteista, ja rehelliset vastaukset

Kortti on ostettu. Kynä on kädessä. Ja sitten se tyhjä sisäsivu tuijottaa takaisin.

Tämä on ehdottomasti yleisin kortteihin liittyvä ongelma, ja se on syy siihen, miksi moni jättää kortin kokonaan ostamatta. Lähetetään mieluummin viesti, koska siihen ei liity samaa paineen tunnetta.

Keräsimme tähän kuusitoista kysymystä, joita meiltä kysytään myymälässä useimmin. Vastaukset ovat käytännöllisiä, ei juhlapuhetta.

Kortteja on myyty Lempissä alusta asti, ja suuri osa niistä on omaa suunnitteluamme. Se tarkoittaa myös sitä, että kuulemme päivittäin, mihin ihmiset korttia tarvitsevat – ja mikä siinä tuottaa päänvaivaa.

 

1. Onko paperikortti nykyään turha, kun kaikki lähettävät viestejä?

Päinvastoin – sen arvo on noussut.

Kun kaikki tervehdykset ovat digitaalisia, fyysinen kortti erottuu. Se vaatii vaivaa: sen valinta, kirjoittaminen, osoitteen etsiminen, postittaminen. Vastaanottaja tietää tämän, ja juuri se vaiva on itse asiassa viesti.

Käytännön todiste: viestit poistetaan. Kortit säilytetään laatikossa vuosikymmeniä.

On myös hyvä muistaa, että kortti tavoittaa ihmisen eri hetkellä kuin viesti. Viesti saapuu keskelle työpäivää muiden ilmoitusten joukkoon. Kortti odottaa postilaatikossa ja avataan rauhassa, usein takki vielä päällä eteisessä. Se hetki on täysin toisenlainen.

2. Mitä kirjoitan, kun en keksi mitään?

Käytä tätä kolmiosaista rakennetta. Se toimii melkein joka tilanteeseen.

1.          Mainitse tilaisuus yhdellä lauseella. “Onnea valmistumisesta!”

2.          Sano yksi konkreettinen asia juuri tästä ihmisestä. “Olet tehnyt tämän eteen enemmän töitä kuin kukaan tietää.”

3.          Katso eteenpäin. “Odotan innolla, mitä teet seuraavaksi.”

Kolme lausetta. Se riittää. Pitkä kortti ei ole parempi kortti.

Jos jumitat edelleen, kokeile tätä: kuvittele, että tapaat vastaanottajan huomenna kadulla. Mitä sanoisit hänelle? Kirjoita se. Kortin teksti ei tarvitse olla juhlavampaa kuin puhe – päinvastoin, mitä lähempänä omaa puhetapaasi se on, sitä aidommalta se kuulostaa.

3. Mikä on se yleisin virhe korttia kirjoittaessa?

Yleisyys.

“Hyvää syntymäpäivää ja kaikkea hyvää tulevaan” voisi olla kirjoitettu kenelle tahansa. Se ei ole väärin, mutta se ei myöskään jätä jälkeä.

Korjaus on helppo: lisää yksi yksityiskohta, joka pätee vain tähän ihmiseen. Muisto, sisäpiirin vitsi, yksi asia, jota ihailet hänessä. Yksi lause riittää muuttamaan kortin henkilökohtaiseksi.

4. Miten valitsen oikean kortin?

Kortin pitää sopia kahteen asiaan: tilaisuuteen ja vastaanottajan huumorintajuun.

Vakavaan hetkeen vakava kortti. Läheiselle ystävälle, joka nauraa helposti, huumorikortti toimii paremmin kuin kaunis mutta etäinen. Huumorin kanssa pätee yksi sääntö: jos joudut miettimään, ymmärtääkö vastaanottaja vitsin, valitse toinen kortti.

Jos et tunne vastaanottajaa hyvin, valitse kuvallinen ja hillitty kortti. Se on turvallinen, eikä turvallinen ole tässä haukkumasana.

Kolmas huomio: katso kortin sisäsivua ennen ostoa. Osa korteista on valmiiksi tekstitettyjä, osa täysin tyhjiä. Valmis teksti on helpotus kiireessä, mutta tyhjä sisäsivu antaa enemmän tilaa sanoa jotain omaa. Pidä kotona molempia.

5. Mitä kirjoitetaan hääkorttiin?

Onnittele paria, älä vain henkilöä jonka tunnet.

Hyvä hääkortti sanoo kolme asiaa: onnittelut, jotain lämmintä heistä yhdessä, ja toivotus eteenpäin. Vältä avioliittovitsejä – ne eivät vanhene hyvin, ja kortti saatetaan lukea ääneen.

Jos annat rahalahjan, mainitse se lyhyesti tai jätä kokonaan mainitsematta. Summa ei kuulu korttiin.

Katso hääteemaiset kortit.

6. Entä vauvakortti?

Muista vanhemmat, älä vain vauvaa.

Vauva ei lue korttia. Vanhemmat lukevat, todennäköisesti väsyneinä. Hyvä vauvakortti onnittelee, mutta sanoo myös jotain heille: että pärjäätte, että saatte pyytää apua, että tämä on iso asia.

Vältä neuvoja, ellei niitä ole pyydetty. Uudet vanhemmat saavat niitä joka suunnasta, eikä kortti ole oikea kanava. Lämpö ja luottamus riittävät.

Toinen lapsi ansaitsee yhtä lämpimän kortin kuin ensimmäinen. Tätä unohdetaan usein.

Vauvateeman kortit löytyvät täältä.

7. Milloin lähetetään kiitoskortti?

Aina kun joku on nähnyt vaivaa sinun vuoksesi.

Lahja, kutsu illalliselle, apu muutossa, työhaastattelu, tuki vaikeana aikana. Kiitoskortti on yksi aliarvostetuimmista sosiaalisista eleistä, ja se muistetaan pitkään.

Ajoitus: kahden viikon sisällä. Myöhässä lähetetty kiitoskortti on silti parempi kuin lähettämätön – lisää vain lyhyt maininta viiveestä, älä pitkää anteeksipyyntöä.

Sisällössä tärkeintä on täsmällisyys. Älä kiitä “kaikesta”, vaan siitä yhdestä asiasta, jonka toinen teki. “Kiitos, että jäit auttamaan pakkaamisessa vielä puoli yhdentoista jälkeen” on tuhat kertaa vahvempi kuin “kiitos avusta”.

Katso kiitoskortit.

8. Mitä kirjoitan suruvalitteluun?

Vähän, ja rehellisesti.

Älä yritä selittää menetystä tai löytää siihen tarkoitusta. Älä sano “kaikella on syynsä”. Sano yksinkertaisesti, että olet pahoillasi, mainitse edesmennyt nimeltä ja kerro yksi konkreettinen muisto, jos sinulla on sellainen.

Lopuksi: tarjoa jotain konkreettista, älä yleistä. “Soita milloin vain” on helppo sivuuttaa. “Tuon ruokaa torstaina, laitan viestiä” on oikeaa apua.

Pelko sanoa väärin on suurin syy siihen, ettei suruvalittelukorttia lähetetä lainkaan. Lähes kaikki surevat kertovat kuitenkin saman asian: hiljaisuus sattui enemmän kuin kömpelöt sanat. Lähetä kortti.

9. Kuinka monta joulukorttia on sopiva määrä?

Niin monta kuin jaksat kirjoittaa huolella.

Viisitoista henkilökohtaista korttia on arvokkaampi kuin kuusikymmentä, joissa lukee sama lause. Valitse ihmiset, joille haluat oikeasti sanoa jotain.

Postita ennen joulukuun 15. päivää, jotta kortti ehtii perille rauhassa. Katso joulukortit.

10. Voiko kortin kirjoittaa tietokoneella?

Voi, mutta käsin kirjoitettu on eri asia.

Käsiala on henkilökohtainen tavalla, jota fontti ei tavoita. Jos käsialasi on mielestäsi ruma – se ei haittaa. Kukaan ei ole koskaan pitänyt kortista vähemmän sen takia.

Poikkeus: jos kirjoitat suuren määrän liiketoimintakortteja, tulostettu teksti ja käsin kirjoitettu allekirjoitus on hyväksyttävä kompromissi.

Jos käsi väsyy monta korttia kirjoittaessa, jaa urakka kahdelle illalle. Kymmenennen kortin teksti on aina laimeampi kuin ensimmäisen, ja se näkyy.

11. Millä kynällä kortti kannattaa kirjoittaa?

Mustalla tai tummansinisellä musteella, ei liukuvärillä eikä kimallepaksuilla tusseilla.

Testaa kynä ensin kortin takakanteen tai erilliselle paperille. Paksu korttipahvi imee mustetta eri tavalla kuin tavallinen paperi, ja moni gelkynä leviää.

Jos teet virheen: älä yliviivaa. Aloita uusi kortti, tai käännä virhe vitsiksi. Molemmat ovat parempia kuin sotkuinen yliviivaus.

12. Tarvitseeko kortti kirjekuoren, jos annan sen käteen?

Kyllä, ja tämä on pieni mutta merkittävä yksityiskohta.

Kuori tekee kortista lahjan eikä lapun. Kirjoita kuoreen vastaanottajan nimi, vaikka annat sen suoraan kädestä käteen.

Jos annat kortin lahjan mukana, kiinnitä se pakettiin nauhalla tai narulla – näin se ei jää pöydälle unohduksiin.

13. Voiko kortin antaa ilman lahjaa?

Ehdottomasti, ja usein se on paras vaihtoehto.

Kortti ilman lahjaa on puhdas ele: et halunnut myydä mitään, et tasata tiliä, halusit vain sanoa jotain. Se on itse asiassa vahvempi viesti kuin kortti lahjan mukana.

Tämä pätee erityisesti “ei mitään erityistä” -kortteihin. Kortti, joka saapuu ilman syytä keskellä helmikuuta, on yksi ihanimmista asioista, joita voi lähettää.

14. Mihin kortit kannattaa säilöä?

Omaan laatikkoon, ei kaappiin sekalaisten papereiden joukkoon.

Moni meistä säilyttää kortteja vuosikymmeniä. Yksi kenkälaatikko tai kaunis peltirasia riittää. Kirjoita saadun kortin taakse päivämäärä, jos lähettäjä ei sitä tehnyt – kymmenen vuoden päästä olet kiitollinen.

Sama pätee itse lähetettäviin: pidä kotona pieni varasto kortteja, jotta sinun ei tarvitse juosta kauppaan silloin, kun kortin idea tulee mieleen. Se hetki menee muuten ohi.

15. Mitä kirjoitan työkaverille tai esihenkilölle?

Lämpimästi mutta ilman liiallista tuttavallisuutta.

Työkontekstissa toimiva kaava on: kiitos jostain konkreettisesta, maininta yhteistyöstä, toivotus eteenpäin. Vältä sisäpiirin vitsejä, jos kortti saatetaan näyttää muille, ja vältä liian henkilökohtaisia aiheita.

Lähtevälle kollegalle: mainitse yksi asia, jonka opit häneltä. Se on aina parempi kuin “onnea uusiin haasteisiin”.

Eläkkeelle jäävälle: kiitä pitkästä työstä, mutta älä tee kortista muistokirjoitusta. Elämä jatkuu, ja usein parhaat vuodet ovat vasta edessä.

16. Voiko kortin ripustaa seinälle?

Voi, ja monet kortit on suunniteltu juuri siihen.

Kaunis kuvallinen kortti kehyksessä tai pyykkipojalla narussa on halvin mahdollinen taideteos. Vaihda niitä vuodenaikojen mukaan, niin seinä pysyy elävänä.

Sama toimii lahjana: kortti ja pieni kehys yhdessä on harkittu, edullinen ja käyttökelpoinen.

Muitakin käyttötapoja on. Kaunis kortti toimii kirjanmerkkinä, lahjapaketin koristeena, taulun taustana hyllyllä tai vaikka reseptikorttina keittiön seinällä. Kortti ei ole kertakäyttötuote, vaikka moni kohtelee sitä sellaisena.

Jos kortti on erityisen kaunis, mutta et halua lähettää sitä eteenpäin – pidä se. Se on täysin sallittua, ja moni meistä tekee niin.

Bonus: viisi valmista aloitusta, kun sanat eivät tule

Kopioi vapaasti ja muokkaa omaksesi.

•             “Ajattelin sinua tänään, ja siksi tämä kortti.”

•             “En ole varma, sanonko tätä tarpeeksi usein, mutta…”

•             “Muistatko sen kerran, kun…”

•             “Halusin vain sanoa, että olen ylpeä sinusta.”

•             “Ei mitään erityistä syytä – kaipasin vain sinua.”

Jokainen näistä kuljettaa eteenpäin lähes itsestään. Vaikein osa kortin kirjoittamisessa on ensimmäinen lause; kun se on paperilla, loput seuraavat.

Pieni kortti-etiketin muistilista

•             Kirjoita nimi kuoreen aina, myös kädestä käteen annettaessa.

•             Allekirjoita omalla nimelläsi, ei vain “terkkuja” – kaikki eivät tunnista käsialaa.

•             Perheeltä lähetettäessä kirjoita kaikkien nimet, myös lasten.

•             Älä mainitse lahjan hintaa tai summaa.

•             Tarkista nimen kirjoitusasu. Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta on yleisin virhe.

•             Postita ajoissa: kotimaan posti kulkee yleensä 2–4 arkipäivässä, sesonkiaikaan hitaammin.

Lopuksi

Kortin arvo ei ole siinä, kuinka hyvin kirjoitat. Se on siinä, että kirjoitit.

Täydellisen lauseen odottaminen on yleisin syy siihen, ettei korttia koskaan lähetetä. Kolme rehellistä lausetta tänään on aina parempi kuin täydellinen kortti, joka jää lähettämättä.

Ja jos et keksi kenelle lähettäisit, mieti hetki: kuka sinun elämässäsi tekee jotain hyvää ilman että kukaan sanoo siitä mitään? Aloita hänestä.

Selaa koko korttivalikoimaamme – onnittelut, kiitokset, häät, vauvat, joulu ja ne kortit, joita lähetetään ilman mitään syytä.